Herkkyys ymmärretään arkikeskusteluissa yksilöiden psykologiseksi ominaisuudeksi. Voiko se olla myös yhteiskunnallista keskustelua herättävä ja muutosvoimaa sisältävä ilmiö?
Endometrioosi ja kuukautismigreeni ovat esimerkkejä sukupuolittuneista sairauksista, joiden tutkimus kaipaa lisää sosiologista näkökulmaa. Näiden sairauksien hoito voi olla haastavaa ja potilaat pelkäävät sitä, että heidän oireitaan vähätellään lääkärin vastaanotolla. Lääkäri–potilas-vuorovaikutuksen lisäksi haasteet ovat usein rakenteellisia.
Uskomus Suomesta korkeakoulutettuna kansana on juurtunut syvälle. Jo vuosia tätä käsitystä on yritetty oikoa. Useilla aloilla aloituspaikkoja ei riitä kaikille halukkaille ja paljon puhutusta ”mahdollisuuksien tasa-arvosta” huolimatta korkeakoulutus eriytyy perhetaustan mukaan.
Asuinalueiden eriytyminen heijastuu myös kouluihin ja niiden tehtävään kasvattaa lapsista ja nuorista osallistuvia ja aktiivisia kansalaisia. Toteutuvatko oppilaiden pedagogiset oikeudet eriytyvien asuinalueiden kouluissa yhdenvertaisesti?
Sosiologi Pierre Bourdieun mukaan koulu suosii lapsia, joiden perheellä on keskimääräistä korkeampi yhteiskunnallinen asema. Koulu tekee sen tunnistamalla, välittämällä ja palkitsemalla sellaisesta elämäntyylistä, joka on tyypillisempää korkeammissa yhteiskunnallisissa asemissa oleville. Suomassakin on viime vuosina tarkasteltu paljon koululaitoksen keskiluokkaisuutta. Missä määrin Bourdieun ajatukset pätevät suomalaiseen peruskouluun?
Yhtenäinen, yhdenvertainen ja kaikille avoin peruskoulu on pitkään ollut suomalaisen koulutuspolitiikan keskeinen tavoite. Peruskoulujen painotettuun opetukseen, kuten musiikki- ja kieliluokille, oppilaat kuitenkin tyypillisesti valikoidaan. Miten suomalaiskaupungit ja niiden peruskoulut kuvaavat painotetun opetuksen oppilasvalikointia ja mitä seurauksia oppilaiden valikoinnilla on?
Julkinen varhaiskasvatusjärjestelmä on ollut yksi Pohjoismaisen hyvinvointimallin tukijaloista. Pohjoismaisen mallin mukaisesti varhaiskasvatuksella on myös Suomessa ollut merkittävä työvoima-, sosiaali-, koulutus-, tasa-arvo- ja perhepoliittinen rooli. Varhaiskasvatusjärjestelmän kehittäminen ei kuitenkaan ole ollut yksinomaan johdonmukainen tai suoraviivainen projekti, vaan erilaiset, osin keskenään ristiriitaiset, ideat, puhetavat ja intressit ovat muokanneet sitä.
Energiamurros on ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi välttämätön. Sen toteuttamiseksi tulee kuitenkin huomioida monet kansalliseen turvallisuuteen liittyvät asiat ja murrosta toteuttaessa oikeudenmukaisuus on avainasia, kirjoittaa tutkija Marja Helena Sivonen.
Fossiilisista polttoaineista eroon pääseminen edellyttää vihreää siirtymää, mikä lisää kaivos- ja akkuteollisuutta. Paikalliselle ympäristölle haitalliset hankkeet eivät sijaitse enää ainoastaan globaalissa etelässä, vaan tulevat omalle takapihallemme. Miten puolustaa omaa lähiympäristöään tai meriluontoa, jos vaakakupissa on ilmastonmuutoksen hillintä?
Alkuvuoden maailmanpoliittiset käänteet näkyvät myös Tiktokissa, jossa #eurotokin kaltaiset, ei-amerikkalaista sisältöä merkkaavat tunnisteet trendaavat.
Ilmiön vastaava päätoimittaja vaihtuu, kun Henri Koskinen aloittaa tehtävässä vuoden 2025 alussa. Tähän asti vastaavana päätoimittajana on toiminut Ilmiön perustaja Lotta Haikkola.
Ekokriisin edellyttämä kestävyysmurros vaikuttaa väistämättä myös tulevaisuuden työelämään. Tutkimuksemme mukaan kestävyyteen pyrkiminen aiheuttaa jännitteitä työpaikkojen arjessa.
Nuorten päihderiippuvuuteen liittyviä ilmiöitä tarkastellaan ennen kaikkea nykyhetkessä sekä haittoja vähentävän työn näkökulmasta. Moni kuitenkin putoaa lapsuuden turvaverkkojen läpi jo varhain, usein ennen päihdeongelmaa.
Solumaatalous pyrkii ratkaisemaan ruokajärjestelmän ongelmia tuottamalla bioteknologian avulla ”ruokaa ilman peltoja”. Laajemmassa kuvassa nämä odotukset tulisi kuitenkin ymmärtää poliittisina kamppailuina siitä, mitä kestävällä tulevaisuuden ruoantuotannolla tarkoitetaan.
Suurin osa ruokaläheteistä Suomessa on ulkomaalaisia. Alustojen algoritminen hallinta sekä maahanmuuton hallinta tuottavat haasteita heidän jokapäiväiseen elämäänsä.