Nuorten urapolkujen polveilevuus kertoo työelämän muutoksesta
Nuorten polveileva siirtyminen työmarkkinoille voi ennakoida sitä, miten ja millaista työtä tulevaisuudessa tehdään.
Maskuliinisuuden rakentamisesta ja rakentumisesta suomiräpissä
Suomiräppiin liittyvää naisvihaa ja väkivaltaa korostavan maskuliinisuuden ihannoimista on osattava tulkita huomiotalouden kautta.
Suomirapin ja suomalaisuuden moninaisuudesta
Rapmusiikki on Suomessa suosittua erityisesti nuorten keskuudessa. Monimuotoistuva suomirap voi toimia avaimena erilaisiin kokemuksiin ja identiteetteihin.
Opiskelijasiirtolaiset prekaarina ja joustavana työvoimana Suomessa
Ulkomaalaisesta työvoimasta puhutaan usein resurssina, joka pelastaa Suomen väestörakenteen muutoksen kaltaisilta kriiseiltä.
Väliaikaiskäyttäjien hankala asema kaupunkitilojen uudistamisessa
Ruohonjuuritason kulttuuri- ja kansalaistoimintaa hyödynnetään kaupunkikehityksessä, mutta suunnittelun edetessä esiin nousee ristiriitoja.
Yksin matkustavat naiset vastustavat sosiaalisia normeja
Naisten yksinmatkailuun vaikuttavat henkilökohtaisten odotusten ohella matkakirjallisuuden muodostamat mielikuvat.
Suomen monikulttuurinen historia ei näy oppikirjoissa
Vaikka Suomi on ollut monikulttuurinen alue jo vuosisatojen ajan, vähemmistöt ja eri kansallisuudet eivät näy historian oppikirjoissa.
Potilaan kohtaaminen persoonallisuushäiriön diagnosoinnissa
Persoonallisuushäiriön stigmatisoivuus vaikuttaa siihen, millaista kasvotyötä psykiatrian ammattilaisen kannattaa potilaan kanssa tehdä.
Transihmisten arjen näkymättömyys arjessa ja politiikassa
Transvihamielisyys kaventaa transihmisten arkea. Samalla transoikeuksien edistäminen jää liian usein transihmisten hartioille, sillä päättäjiltä puuttuu ymmärrys transihmisten arjen haasteista.
Kommentti: Miksi työllistämispolitiikan valuviat eivät kiinnosta päättäjiä?
Työllisyys on eduskuntavaalien kestoaihe, mutta harva kansanedustajaehdokas puhuu työllistämispolitiikan kehittämisestä.
Suomalaisten sosiologien seura ja Edvard Westermarck
Edvard Westermarck (1862−1939) oli aikansa ehkä tunnetuin suomalainen tiedemies, jota pidetään suomalaisen sosiologian perustajana. Hänen mukaansa nimetty, suomalaisia sosiologeja yhdistävä Westermarck-seura, on yksi Suomen suurimpia tieteellisiä seuroja.
Työllistettävyyden vaateet kohdistuvat erityisesti nuoriin naisiin
Yhä useampi korkeakoulutettu kilpailee samoista työpaikoista ja asemista. Työmarkkinoilla heiltä edellytetään enenevissä määrin panostamista omaan työllistettävyyteen.
Työväenluokasta akateemiseen maailmaan Anssi Kelan kappaleen ”1972” sanoin
Laulaja-lauluntekijä Anssi Kelan kappale ”1972” kertoo 50 vuotta sitten syntyneiden mahdollisista koulutuspoluista. Laulu sivuaa 1970-luvun loppupuolella syntyneiden kouluttautumiseen liittyviä ilmiöitä myös luokkanousun näkökulmasta.
Mitä puhelimeni tietää minusta?
Älypuhelimet keräävät käyttäjistään tietoa jatkuvasti, mutta monelle nuorelle tiedonkeruun seuraukset jäävät usein epäselviksi. Yksityisyydensuojan parantamiseksi tiedonkeruun riskit pitäisi vastaisuudessa huomioida paremmin niin lainsäädännön kuin peruskoulutuksen tasolla.
Sähkömarkkinoiden sosiologiaa
Sähkömarkkinat ovat perinteisesti kiinnostaneet taloustieteilijöitä, päättäjiä ja sähköyhtiöitä, ja niitä on käsitelty kilpailun tuomien hyötyjen näkökulmasta. Viimeaikainen sähkön hintojen kehitys on tuonut sähkömarkkinat julkiseen keskusteluun myös kotimaassa. Sosiologinen näkökulma haastaa tutkijat tarkastelemaan sähkömarkkinoiden toimintaa ja vaikutuksia, mukaan lukien markkinoiden aiottuja ja aikomattomia seurauksia.
