Lähes puolet maidosta on Suomessa nykyään robotin lypsämää. Lypsyrobotit ovat tuoreehko ilmiö, mutta ihmisen ja lehmän suhteen teknologisoitumisella on jo yli satavuotinen historia. Pysyvää suomalaisessa karjanhoidossa on ollut ristiriitaisuus ihmisten ja tuotantoeläinten suhteissa.
Venäläinen School of Seduction -dokumentti seuraa viettelykurssille osallistuneiden naisten elämää, jota värittää toivo vaikean taloudellisen tilanteen parantamisesta parisuhteen avulla. Venäjällä kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on syvä, ja noin 20 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä. Viettelykurssia voi tulkita self help -kulttuurin tuotteena: se tarjoaa yhden strategian, jonka avulla yksilö voi yrittää pärjätä laajemman eriarvoisuuden kanssa.
Stalinin vainot ja toisen maailmansodan tapahtumat hajottivat kyläyhteisöjä Inkerinmaalla. Pelko ja epäluottamus jatkuivat Suomeen suuntautuneiden inkeriläisten väestönsiirtojen jälkeen, ja moni jatkoi matkaansa Ruotsiin. Se tapahtui Inkerinmaalla -dokumentissa jää vähemmälle huomiolle, mikä ajoi inkeriläiset hakemaan turvaa Ruotsista.
Dokumenttielokuva Push seuraa YK:n erityisraportoijaa maailmanlaajuisen asunto-ongelman juurille. Kun asunnoista tulee puhtaita sijoitusinstrumentteja, edes kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö ei kykene patoamaan globaaleja pääomavirtoja, jotka pian syrjäyttävät kaupunkien asukkaiden tarpeet.
Tämän päivän suuret kriisitrendit ovat laskeva kokonaishedelmällisyys ja nouseva maapallon keskilämpötila. Millaista väestöpolitiikkaa ilmastokriisin ajan Suomessa voisi tehdä, ja millaista syntyvyyteen puuttumista historian valossa olisi syytä varoa?
Uutisilta syntyvyyden laskusta ei ole voinut välttyä. Mutta tiesitkö, että alle 20-vuotiaiden raskaudenkeskeytysten määrä on tällä vuosituhannella puolittunut tai että Suomessa tehdään vähemmän hedelmöityshoitoja kuin muissa Pohjoismaissa? Mika Gissler ja Anna Heino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta avaavat suomalaisten lisääntymiseen liittyviä numeroita.
Suuri joukko ihmisiä matkustaa joka vuosi ulkomaille toteuttaakseen lapsihaaveensa hedelmöityshoitojen tai sijaissynnytyksen avulla. Suomikin on lisääntymismatkailun kohdemaa: muutamia satoja ihmisiä tulee vuosittain erityisesti lahjamunasoluhoitoihin suomalaisille yksityisklinikoille. Tulevalta lapselta toivotaan usein etenkin etnistä samankaltaisuutta, mikä tekee osaltaan Suomesta houkuttelevan kohteen varsinkin muista Pohjoismaista tulijoille.
Suomessa raivataan paikoin uusia peltoja, jotta niille voitaisiin levittää eläintuotannossa syntyvää lantaa. Lantaongelmaan on esitetty ratkaisuksi muun muassa kiertotaloutta. Matala-arvoisten tuotannon sivuvirtojen on kuitenkin vaikea muuntua arvokkaaksi resurssiksi, ellei myös maailma niiden ympärillä muutu.
Onko keskellä päivää torkahtaminen tehokkuuden vai laiskuuden merkki? Vaikka nukkuminen mielletään yksityiseksi asiaksi, erilaiset sosiaaliset normit, suhteet ja ihanteet vaikuttavat monella tavalla siihen, missä ja miten nukumme. Päiväunet auttavat monia luovan työn tekijöitä rytmittämään arkeaan ja luovimaan eri roolien välillä.
