Kaksi erilleen lähtevää polkua metsässä.

Keitä Suomen Sisun jäsenet ovat ja miksi heitä täytyy tutkia?

16.6.2022

Äärioikeistolaista ja maahanmuuttovastaista liikettä on tutkittu paljon, mutta liikkeen jäsenten kokemukset ja näkemykset ovat suurilta osin tutkimuksellisessa pimennossa. Tämä on ollut yksi selittävä tekijä sille, miksi liikkeen kannatusta ei olla osattu ennakoida. Tässä tekstissä avataan muutamien liikkeen jäsenten kertomuksia omasta kansallismielisestä identiteetistään ja näin tuotetaan uudenlaista tietoa suomalaisesta äärioikeistolaisesta ja maahanmuuttovastaisesta liikkeestä.

Henkilö istuu kumartuneena läppärin ääreen lannistuneen näköisenä.

Kun työ, ura tai ammatti hävettää

9.6.2022

Häpeää pidetään universaalina inhimillisenä tunteena ja yhtenä jokapäiväisen elämän keskeisimmistä kokemuksista, joka on läsnä kaikkialla. Yleisyydestään huolimatta häpeä – kuten monet muutkin tunteet – on jäänyt työelämässä vähäiselle huomiolle, sillä työ on perinteisesti nähty järkiperäisenä toimintana.

Sininen, osittain pilvinen taivas, joka luo varjoja alleen keltakukkaiselle pellolle. Maiseman värit vastaavat Ukrainan lipun värejä.

Kuka kelpaa pakolaiseksi ja kuka ei?

1.6.2022

Pakolaisuus on noussut jälleen julkiseen keskusteluun Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja ihmisten paettua sotaa sieltä. Kaikki pakolaiset eivät kuitenkaan ole Suomeen saavuttuaan samalla viivalla, vaan heitä kategorisoidaan yksilöllisten ominaisuuksien perusteella. Nämä kategorisoinnit kertovat pakolaisia vastaanottavan yhteiskunnan arvoperustasta.

Henkilö tekemässä tilastointia läppärillä. Näytöllä näkyy erilaisia käyriä.

Kommentti: Tilastollisen merkitsevyyden korostaminen johtaa helposti vääriin johtopäätöksiin

19.5.2022

Kvantitatiivisessa sosiologiassa on laajasti käytössä nollahypoteesitestauksen päättelymenetelmä. Sen rutiininomainen käyttö on kuitenkin kerännyt viime vuosina kritiikkiä. Tutkijat ymmärtävät usein nollahypoteesitestauksen käsitteitä väärin ja saavat sen pohjalta helposti, mutta virheellisesti kuvan näennäisen varmoista, objektiivisista ja sosiologisesti merkittävistä tuloksista.

Kolmen kuvan sarja. Ensimmäisessä ikonityyppisesti kuvattu Neitsyt Maria pitelee sinkoa. Seuraavassa kuvassa Ranskan vallankumousta kuvaavasta Vapaus johtaa kansaa -maalauksesta on tehty Ukrainan vapautusta kuvaava versio, jossa maassa makaavat Putinin ja Stalinin ruumiit. Kolmannessa kuvassa Mona Lisa on kietoutunut Ukrainan lippuun.

Surtavat kuvat – Ukrainan sota visuaalisessa sosiaalisessa mediassa

13.5.2022

Ukrainan sota ja sen pakolaiset ovat herättäneet eurooppalaisissa myötätunnon aallon, jota vastaavaa ei olla nähty esimerkiksi Syyrian sotaa paenneita kohtaan. Katsaus sotaa kuvittaviin sosiaalisen median sisältöihin auttaa ymmärtämään, miten sodan visualisointi vaikuttaa käsityksiin ja asenteisiin ukrainalaisia kohtaan. Korostamalla Ukrainan eurooppalaisuutta, Venäjän uhkaavuutta sekä sodan selkeitä moraaliasetelmia kuvat tuovat ukrainalaiset kohtalot lähemmäs ja tekevät niistä surtavia.

Vanhuksia ja hoitajia pöydän ääressä.

Tuottavuusloikasta tuottavuusloukuksi? Tehokkuuden vaalimisen seuraukset hoivatyössä

3.5.2022

Viime vuosikymmeninä poliitikkojen ja yritysten puheissa hoivatyön tehostamisesta teknologian avulla on muodostunut tärkeä keino ratkaista hoivan resurssipulaan liittyvät ongelmat. Teknologian lisäämisellä hoivatyössä on kuitenkin ei-haluttuja, yllättäviä ja työn tekoa haittaavia seurauksia, joita ei vielä tunnisteta tarpeeksi.

Vaaleansinisiä kasvomaskeja.

Kasvomaskit ovat toimijoita, jotka läsnäolollaan muokkaavat kokemuksiamme

30.3.2022

Kasvomaskit ovat olleet osa arkeamme lähes kahden vuoden ajan. Nämä pienet, näennäisesti merkityksettömät esineet ovat olleet osa poliittista ja lainsäädännöllistä keskustelua usealla yhteiskunnan tasolla. Niiden tarkastelu toimijoina muistuttaa siitä, että olemme ihmisinä osa meitä laajempaa toimijoiden verkostoa.

Mustapuisia värikyniä mustalla taustalla asetettuna lomittaisiin riveihin.

Muunsukupuolisena tyttöjen ja poikien koulussa

23.3.2022

Jo vuosien 1994 ja 2004 perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa sukupuolten välinen tasa-arvo ja sukupuoliroolien kyseenalaistaminen mainitaan selkeänä tavoitteena. Muunsukupuolisten koulukokemukset näiden voimassaoloajoilta ovat kuitenkin ristiriidassa suunnitelmien tavoitteiden kanssa.

Henkilö kirjoittaa lehtiöön vaaleansinisellä kynällä.

Islam-vastaisuus rajoittaa muslimien suomalaisuutta

10.2.2022

Niin kauan kuin Suomi on ollut itsenäinen valtio, on täällä asunut muslimeita. Tätä taustaa vasten on jossain määrin yllättävää, kuinka yleisesti islam nähdään ei-suomalaisena uskontona ja jopa uhkana suomalaiselle kansalliselle kulttuurille. Jos henkilö kasvaa Suomessa mutta saa toistuvasti kokea, ettei oman uskonnon nähdä kuuluvan Suomeen, voiko hän silti kokea olevansa suomalainen, ja mitä suomalaisuus hänelle silloin merkitsee?

Hiihtäjiä sauvomassa nopeasti lumella. Mustavalkoinen vanha valokuva.

Sisu suomalaisen urheilun ilmiönä

3.2.2022

Sisu ja Paavo Nurmi. Sisu ja Siiri Rantanen. Sisu ja Leijonat. Kun suomalaiset voittavat urheilun arvokisoissa, monien mielikuvissa sankaruuteen yhdistyy sisu. Suomalaisen urheilun ja sisun yhteys on vahva, mikä vahvistaa kansallista identiteettiä. Tämä yhteys syntyi aiemmin kuin tähän asti on ajateltu, viimeistään 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.