Sosiologian yliopistonlehtori alkoi harrastaa roskakävelyä ja tehdä havaintoja kokemuksistaan. Hän huomasi, että poimiessaan roskia hän asettuu kaupunkitilassa eri tavalla katseiden kohteeksi kuin aiemmin. Roskien keräämiseen liittyy myös lian hierarkiaa, häpeän tuntemuksia, yllättävää sosiaalisuutta ja merkityksellisyyden kokemuksia.
Suomessa raivataan paikoin uusia peltoja, jotta niille voitaisiin levittää eläintuotannossa syntyvää lantaa. Lantaongelmaan on esitetty ratkaisuksi muun muassa kiertotaloutta. Matala-arvoisten tuotannon sivuvirtojen on kuitenkin vaikea muuntua arvokkaaksi resurssiksi, ellei myös maailma niiden ympärillä muutu.
Myynnistä poistettu ruokahävikki voi saada hävikkiravintolassa uuden elämän. Ravintolassa ylijäämäruoka saa arvoa arkisissa käytännöissä, kun sitä lajitellaan, puhdistetaan sekä käsitellään – ja lopuksi markkinoidaan ympäristöystävällisenä valintana. Hävikkiarvostus tuo mukanaan uudenlaista suhtautumista jätteisyyteen ja voi parhaimmillaan auttaa meitä elämään kestävämmin jätteen kanssa.
Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää, että ihmiset kierrättäisivät arjessa jätteensä selvästi entistä paremmin. Yrityksille kiertotaloutta markkinoidaan tilaisuutena tehdä voittoa, kansalaisia taas suostutellaan kierrättämään valistuksella ja moraaliin vetoamisella. Kasvaisiko kierrätysinto, jos asetelma käännettäisiin toisin päin?
Ei ole yhteiskuntaa ilman jätettä ja jätehallintaa. Kukin aikakausi ja elämänmuoto synnyttää omanlaisensa jätteet, ja oma kulutusyhteiskuntamme tuottaa jätettä erityisen paljon. Millaisia toiveita, huolia ja unelmia jätteeseen heijastetaan kiertotalouden yhteiskunnassa?
Kotien arkisten jätekäytäntöjen täytyy muuttua, jotta kiertotalouden tavoitteet voisivat toteutua. Yksi kiinnostava esimerkki uudenlaisesta jätesuhteesta on japanilainen bokashikompostointi. Bokashaaja jakaa kotinsa kompostiämpärien kanssa ja seuraa uteliaana mikrobien biletystä.
