Toivo ymmärretään yleensä positiivisena ja eteenpäin vievänä voimavarana. Toivoa voidaan kuitenkin käyttää politiikassa muutosten jarruttamisen välineenä, sillä toivon täyttymys on aina jossain edessäpäin.
Yksinkertaistavat näkemykset seksityöstä vain väkivaltana tai puhtaasti seksuaalisen voimaantumisen välineenä piilottavat alleen seksityöntekijöiden omat kokemukset ja moninaiset syyt seksityön tekemiselle. Seksityön eriasteiset kriminalisoinnit ja siihen liitettävä stigma altistavat hyväksikäytölle ja väkivallalle.
Ulkonäön eteen tehtävän työn vaatimusten on perinteisesti ajateltu kasaantuvan palvelualoilla työskenteleville. Asiakaspalvelu-ajattelun leviäminen niin terveyshuoltoon kuin yliopistoihinkin voi edistää työelämän ulkonäkökeskeisyyttä.
Venäläinen School of Seduction -dokumentti seuraa viettelykurssille osallistuneiden naisten elämää, jota värittää toivo vaikean taloudellisen tilanteen parantamisesta parisuhteen avulla. Venäjällä kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on syvä, ja noin 20 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä. Viettelykurssia voi tulkita self help -kulttuurin tuotteena: se tarjoaa yhden strategian, jonka avulla yksilö voi yrittää pärjätä laajemman eriarvoisuuden kanssa.
Osa lapsesta haaveilevista kolmekymppisistä eurooppalaisista lykkää perheen perustamista vastentahtoisesti. Lykkäämisen taustalla on usein epävakaa työtilanne ja heikko sosiaaliturva, jotka tekevät vaikeaksi kuvitella, että voisi toimia vanhempana haluamallaan tavalla. Myös huoli ilmastonmuutoksesta on joillekin yksi syy olla lisääntymättä.
Mihin ja minkä ikäisinä suomalaiset kuolevat? Ihmisen tausta vaikuttaa siihen, kauanko hän voi odottaa elävänsä: Suomessa esimerkiksi hyvätuloinen elää keskimäärin vuosia pidempään kuin pienituloinen. Tilastojen ja väestötieteen avulla eroihin voidaan löytää syitä, jolloin asiaan voi yrittää poliittisin päätöksin vaikuttaa, kirjoittavat väestötutkijat Suvi Parikka ja Laura Kestilä.
