Luokka-teemaviikko

Teemaviikon lukulista

Kaikki teemaviikon jutut päivitetään tälle sivulle niiden ilmestyttyä.

28.9. Yhteiskuntaluokka näkyy myös ruokamaussa ja lautasella, kirjoittaa Taru Lindblom.

29.9. Ammatillisen koulutuksen tulisi tarjota nuorille laajemmin yhteiskunnallisen osallisuuden edellytyksiä, kirjoittavat Susanna Ågren ja Tiina Rättilä.
30.9. Suomi on yhä luokkayhteiskunta, toteaa Harri Melin Alustassa ilmestyneessä artikkelissaan.

1.10. Kun kuulee puhuttavan keskiluokasta, kannattaa miettiä, millaisilla mittareilla se on määritelty, kirjoittaa Esa Karonen.

1.10. Kulttuurin harrastaminen ja harrastamattomuus ovat vahvasti yhteydessä luokka-asemaan, toteaa Riie Heikkilä.
2.10. Terveydessä on kyse myös yhteiskuntaluokasta, kirjoittaa Anne Kouvonen.
3.10. "White trashista" puhuminen ei ole viatonta toimintaa, sanoo Marjo Kolehmainen Ilmiön haastattelussa.

4.10. Keskiluokkaan kuulumattomille ihmisille on selvää, mitä keskiluokkaisuus tarkoittaa, toteavat Lotta Junnilainen ja Taina Meriluoto.

Luokka-teemaviikko Ilmiössä 28.9.-4.10.2020

Suomessa tasa-arvoinen yhteiskunta on laajasti jaettu ihanne. Yhteiskuntaluokista puhuminen koetaan usein hankalaksi, ja luokkien olemassaoloakin saatetaan epäillä. Silti meilläkin resurssit ja mahdollisuudet jakautuvat ihmisten kesken epätasaisesti, ja luokka näkyy monin tavoin arjessamme. Luokka vaikuttaa vaikkapa siihen, miten kulutamme, mitä pidämme tärkeänä, millaiset tilanteet koemme luontevina ja millaiset mahdollisuudet meillä on elää sellaista elämää kuin haluamme.

Ilmiön Luokka-teemaviikolla valotetaan luokkaa niin kulttuurisosiologisesta, valtasuhteita sekä sosiaalisia ja kulttuurisia pääomia tutkivasta kuin tilastollisesta näkökulmasta.

Luokka näkyy arjessa konkreettisesti esimerkiksi lautasella. Mitä paremmassa sosioekonomisessa asemassa ihminen on, sitä todennäköisemmin hän fiilistelee erilaisia ruokakulttuureja ja on kiinnostunut kokeilemaan uudenlaisia ruokia. Luokkaerot tulevat hyvin kouriintuntuvasti esiin myös terveyserojen tutkimuksessa. Vaikka mediakeskustelussa tietotyöläisten kuormitusongelmat saavat paljon tilaa, korkeammissa ammattiasemissa työskentelevät ihmiset sairastavat selvästi vähemmän.

Luokka on myös sosiaalista erottautumista ja kamppailua siitä, miten erilaiset ihmisryhmät nähdään. “White trashista” käyty nettikeskustelu havainnollistaa, miten luokkia tehdään nimeämisen kautta. Suomessa keskiluokan paheksunta kohdistuu erityisesti “vääränlaisia” kulutusvalintoja tekeviin ihmisiin, jotka leimataan tyylittömiksi ja myös moraalisesti arveluttaviksi. Stigma vaikeuttaa sen kohteeksi joutuvien ihmisten elämää. Keskiluokka taas ei joudu juurikaan pohtimaan omia etuoikeuksiaan.