Millainen on eläimen arvokas vanhuus? Miten tulkita eläimen hoivan tarvetta? Eläinten hyvinvointi on 2000-luvun aikana noussut voimakkaasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ihmisen kanssa ja hallinnassa eläville eläimille halutaan tarjota hyvä elämä, johon kuuluu hyvä hoiva.
Kissojen vähäisestä arvostuksesta ja tiedon puutteesta kehkeytynyt kissakriisi on eläinsuojeluyhdistyksille ympärivuotinen murhe. Internet tarjoaa kuitenkin helposti saavutettavan keinon, jolla yhdistykset ovat pyrkineet tarttumaan haasteeseen: sosiaalisessa mediassa jaettavat tunteisiin vetoavat kertomukset rescuekissoista.
Tuotantoeläimet eivät näy useimpien ihmisten arjessa, ja kaupassa myytävät lihapakkaukset eivät juuri muistuta lihan eläinalkuperästä. Kun lihan yhteys eläimeen heikkenee, myös eläinten kärsimykseen liittyvät moraaliset kysymykset jäävät helposti huomaamattomiksi, kirjoittaa Saara Kupsala. Miten suomalaiset kuluttajat näkevät lihan ja eläimen välisen kytköksen?
Kaikki tietävät, että mehiläisiä tarhaamalla saadaan hunajaa, mutta harva tietää, miten – mehiläishoitajia lukuunottamatta. Mehiläishoito tuottaa kuitenkin myös mehiläishoitajille aina uusia yllätyksiä ja hankaluuksia. Millaista on mehiläishoidon asiantuntijuus ja miten mehiläisistä tiedetään epävarmuuksien keskellä?
Lähes puolet maidosta on Suomessa nykyään robotin lypsämää. Lypsyrobotit ovat tuoreehko ilmiö, mutta ihmisen ja lehmän suhteen teknologisoitumisella on jo yli satavuotinen historia. Pysyvää suomalaisessa karjanhoidossa on ollut ristiriitaisuus ihmisten ja tuotantoeläinten suhteissa.
Luontodokumentit ovat monelle urbaanille nykyihmiselle merkittävä villieläinten kohtaamispaikka, sillä lemmikkejä lukuunottamatta eläimet ovat pitkälti kadonneet arkielämästä. Ihmisten jäljet rajataan luontoa kuvatessa yleensä tarkasti pois, ja luonto ja eläimet nähdään ihmisistä erillisinä.
