Kestävyysmurros tuo jännitteitä työpaikkojen arkeen
Ekokriisin edellyttämä kestävyysmurros vaikuttaa väistämättä myös tulevaisuuden työelämään. Tutkimuksemme mukaan kestävyyteen pyrkiminen aiheuttaa jännitteitä työpaikkojen arjessa.
Nuoret, päihderiippuvuus, asunnottomuus – Lapsuuden suojan reunoilta yhteiskunnan marginaaleihin
Nuorten päihderiippuvuuteen liittyviä ilmiöitä tarkastellaan ennen kaikkea nykyhetkessä sekä haittoja vähentävän työn näkökulmasta. Moni kuitenkin putoaa lapsuuden turvaverkkojen läpi jo varhain, usein ennen päihdeongelmaa.
Ennennäkemätöntä mutta luonnollista ruokaa? Solumaatalouden odotukset rakentavat ruoantuotannon tulevaisuutta
Solumaatalous pyrkii ratkaisemaan ruokajärjestelmän ongelmia tuottamalla bioteknologian avulla ”ruokaa ilman peltoja”. Laajemmassa kuvassa nämä odotukset tulisi kuitenkin ymmärtää poliittisina kamppailuina siitä, mitä kestävällä tulevaisuuden ruoantuotannolla tarkoitetaan.
Maahan muuttaneen alustatyöntekijän arki on kamppailua elämän ylläpitämisestä
Suurin osa ruokaläheteistä Suomessa on ulkomaalaisia. Alustojen algoritminen hallinta sekä maahanmuuton hallinta tuottavat haasteita heidän jokapäiväiseen elämäänsä.
Onko Slushin ja startup-pöhinän vetovoima hiipumassa?
Vuosittain Helsingissä järjestettävä Slush-kasvuyritystapahtuma on ollut näkyvästi esillä mediassa jo 2010-luvun puolivälistä alkaen. Samalla se on suuresti vaikuttanut siihen, mitä teknologiayrittäjyys Suomessa tarkoittaa. Onko pöhinä kuitenkin alkanut latistua?
Teknologiayritysten valta kasvaa käyttäjien kustannuksella, jolloin reilu digitaalinen omistajuus jää vain haaveeksi
2000-luvulla kulutus on siirtynyt enenevissä määrin digitaalisiin palveluihin. Millainen on digitaalisen omistajuuden tulevaisuus?
Kuka suojelee meitä alustayhtiöiltä? Alustayhtiöt, sääntely ja demokratia
Alustayhtiöt ovat alkaneet haastaa jo kansallisvaltioita taloudellisessa ja poliittisessa vaikutusvallassaan. Mitä yhtiöille pitäisi tehdä ja kuinka niitä pitäisi säännellä?
Miksi lakkasimme lukemasta? – Lukeminen eriarvoisuuden peilinä
Keskustelua lukemisesta läpäisee vahvasti huolipuhe, jota hallitsevat ne, jotka jo lukevat paljon. Mitä meidän pitäisi ymmärtää lukemisesta 2020-luvulla?
Luovan talouden painottaminen voi halvaannuttaa kulttuuripolitiikan – ja on ekologisesti kestämätön tie tulevaisuuteen
Luovaa taloutta ja markkinoita korostavasta kulttuuripolitiikasta on tullut valtavirtaa Suomessa. Vaikka tavoitteet ovat olleet sinänsä positiivisia, ne ovat tuoneet mukanaan ongelmia, jotka ovat vaikuttaneet sekä kulttuurialan toimijoihin että laajemmin taide- ja kulttuuripolitiikan toteutukseen.
Voiko museo toimia markkinaehtoisesti? Yrityspohjainen musiikkimuseo Fame esimerkkinä markkinaistumisesta museokentällä
Yrityspohjainen musiikkimuseo Fame ehti toimia vain noin kolme ja puoli vuotta. Sen konkurssi konkretisoi kaupallisen museotoiminnan haasteita ja ristiriitoja.
Uhkia ja mahdollisuuksia – Markkinaistumisesta Suomen kuvataidekeskusteluissa
Taiteen markkinaistuminen on jakanut Suomen kuvataidekenttää. Uhkaavatko markkinat vapaata taidetta? Vai suovatko ne pikemmin menestymisen mahdollisuuksia?
Töissä: Kasvisruokaa ja tilastotiedettä – Janna Oksanen on taloussosiologi, joka haaveilee vegemurroksesta
Janna Oksanen lähti opiskelemaan taloussosiologiaa ja päätyi työskentelemään vegeruoan pariin. Töissä yhdistyvät kauppatieteet, tilastot ja elintarvikeala, mutta sosiologia on edelleen laaja-alaisen ajattelun pohja.
Lajienvälisen hoivan avulla huolehditaan eläinten hyvinvoinnista
Millainen on eläimen arvokas vanhuus? Miten tulkita eläimen hoivan tarvetta? Eläinten hyvinvointi on 2000-luvun aikana noussut voimakkaasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ihmisen kanssa ja hallinnassa eläville eläimille halutaan tarjota hyvä elämä, johon kuuluu hyvä hoiva.
Kulttuuri ja taide ovat huonosti euroistettavissa, mutta taloudelliset mittarit määrittävät usein niiden arvon
Taloudesta on tullut viime vuosikymmeninä yhä selvemmin myös kulttuurin ja taiteen mittari. Vaikka kokemukset kulttuurin ja taiteen parissa ovat huonosti euroistettavissa, yhteiskunnassa ja politiikassa alaa vallannut markkinaistuminen vaatii myös kulttuurilta mitattavia vaikutuksia. Tällä voi olla vaikutuksia käsityksiimme kulttuurista ja taiteesta ja niitä koskevista arvostelmista.
Sateenkaari-inklusiivisuus luo kouluterveydenhoitajan vastaanotosta turvallisen, yhdenvertaisen ja luottamuksellisen tilan
Sateenkaarinuoret elävät yhä muita nuoria heikommassa ja haavoittuvammassa asemassa. Kouluterveydenhoitaja on sateenkaarinuorille arvokas aikuinen koulumaailmassa, jossa turvallisuuden, yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden huomioimisen toteutuminen ei ole itsestään selvää. Millaista on sateenkaari-inklusiivinen kouluterveydenhoito?
