Mitä sosiologia on?

Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede, joka tutkii sosiaalisia suhteita kaikissa muodoissaan. Sen tutkimusalaan kuuluvat yhtä hyvin arkinen vuorovaikutus kuin kokonaisten yhteiskuntien rakenne ja toiminta.

Miksi joillain asuinalueilla yhteisöllisyys kukoistaa ja joillain ei? Miten miehet ja naiset käyttävät tilaa yökerhon tanssilattialla? Pyrkiikö hallitus ylläpitämään hyvinvointivaltiota? Sosiologia tutkii tällaisia arjen ja yhteiskunnan kysymyksiä.

Sosiologia käsitteellistää yhteiskuntaa ja ihmisten yhteistoimintaa. Se ylittää arkiset selitykset sille, miksi tämä on näin, ja se auttaa näkemään, miten henkilöhistoriat liittyvät laajoihin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin.

Sosiologiaa tehdään monipuolisilla tutkimusmenetelmillä. Sosiologi voi laskea valtavasta rekisteriaineistosta, kuinka perheen tulotaso on yhteydessä lapsikuolleisuuteen, tai lähteä tekemään etnografista eli havainnoivaa tutkimusta skeittipuistoon tai vanhainkotiin, tai käyttää "big dataa", ladata kokonaisia verkkokeskusteluja ja tutkia niitä algoritmien avulla. Sosiologinen tutkimus myös hyödyntää ja kehittää eteenpäin yhteiskuntateoriaa.

Sosiologia syntyi 1800-luvun lopun Euroopassa, joka oli keskellä teollistumisen ja kaupungistumisen aiheuttamaa yhteiskunnallista murrosta. Se kehittyi tutkimaan oman aikansa modernia yhteiskuntaa. Sittemmin sosiologian tutkimuskohteet ovat laajentuneet, ja sosiologista tutkimusta tehdään eri puolilla maailmaa.

Suomessa sosiologiaa voi opiskella yliopistossa pääaineena Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Rovaniemellä ja Joensuussa. Sosiologien kansallinen tieteellinen seura Westermarck-seura järjestää vuosittain Sosiologipäivät sekä julkaisee Sosiologia-lehteä ja Ilmiö-verkkomediaa.

Sosiologia kamppailulajina

Sosiologia tuottaa tietoa ja ymmärrystä maailmasta, jossa elämme. Niinpä sosiologiassa piilee myös muutosvoimaa. Sosiologinen tutkimus voi nostaa esiin epäkohtia, tarjota ratkaisuja ja tehdä meidät kaikki paremmin tietoisiksi omasta tilanteestamme. Eräs kaikkien aikojen tunnetuimmista sosiologeista, Pierre Bourdieu, onkin nimittänyt sosiologiaa kamppailulajiksi.

Suuri osa suomalaisista osaa aika hyvin sihtailla itseään ja elämäänsä terveystieteellisen tai psykologisen linssin läpi. Tiedämme suunnilleen, mitä syödä, kuinka liikkua, miten tunnistaa stressi, kuinka huolehtia parisuhteesta ja kuinka olla vanhempi aiheuttamatta lapselle traumoja.

Myös sosiologisista käsitteistä ja tavoista ymmärtää maailmaa on paljon iloa elämässä. Yhteiskunta ja lähiyhteisömme määrittävät meidän paikkaamme maailmassa. Elämä on täynnä pieniä ja suuria arkisia kamppailuja, jotka ovat usein osa jotain laajempaa kuviota. Jos sukupolvien välillä tuntuu ammottavan kuilu, kotityöt jakautuvat parisuhteessa epäreilusti tai työttömänä on hankalaa arvostaa itseään, sosiologinen tutkimus tarjoaa selityksiä sille, miksi näin on.

Sosiologia antaa välineitä asettua itsensä ja arkensa ulkopuolelle, nähdä oma tilanne yhteiskunnallisessa kontekstissa – ja lähteä hakemaan siihen muutosta.