Teemaviikon lukulista
20.11. Joel Hänninen kirjoittaa alustayhtiöiden sääntelystä.
22.11. Samuli Tikkanen kirjoittaa kryptovaluutoista ja digitaalisen omistajuuden ongelmasta.
25.11. Henri Koskinen, Marko Ampuja ja Salla-Maaria Laaksonen kirjoittavat Slush-tapahtumasta ja start up-pöhinästä.
27.11. Olivia Maury kirjoittaa siirtolaisten asemasta alustatyössä.
Digitaalinen talous -teemaviikko 20.–27.11.2024
Oletko tilannut ruokaa Woltin tai Foodoran kautta? Entä koska viimeksi avasit Instagramin tai Tiktokin? Tai milloin viimeksi tilasit tavaraa Amazonin kautta?
Kaikki nämä arkiset toimet liittyvät ilmiöön, jota kuvataan kattokäsitteellä digitaalinen talous. Yleisesti talouden katsotaan digitalisoituneen 1980-luvun taitteesta eteenpäin, ja kehitys kiihtyi 2000-luvulla ns. kolmitahoisen vallankumouksen myötä, kun sekä internet että mobiiliteknologia ottivat isoja harppauksia ja sosiaalisen median palvelut syntyivät.
Tästä kolminaisuudesta on muodostunut uusi taloudellinen paradigma, jonka suurimpia ja näkyvämpiä toimijoita ovat teknologiayhtiöt. Yhdysvaltalaiset teknologiajätit, kuten Alphabet (Google), Meta (Facebook), Amazon ja Microsoft, rakentavat ja hallinnoivat digitaalista infrastruktuuria, jota miljoonat ihmiset, yritykset, organisaatiot ja poliittiset instituutiot käyttävät päivittäisessä työssään ja arjessaan. Näistä jäteistä on puhuttu Big Techinä, ja niitä on verrattu jo Yhdysvaltain 1800-luvun lopun kultaisen aikakauden rosvoparoneihin. Teknologiayhtiöiden sääntely onkin suurimpia digitaalisen talouden debatteja niin tutkimuksessa kuin julkisessa keskustelussakin.
Digitaalisen talouden keskiössä on datafikaatio, millä viitataan siihen, että yritykset mittaavat ja keräävät jatkuvasti tietoa ihmisten toiminnasta alustoilla, mobiilisovelluksissa ja muissa digitaalisissa ympäristöissä ja pyrkivät muuntamaan tiedon laskettavaksi dataksi, jota voidaan paketoida ja nimetä uudelleen loputtomasti.
Kenties näkyvin digitaalisen talouden juonne on alustatalous ja synnyttämät uudet työn muodot ja lieveilmiöt. Usein ensimmäinen mielikuva alustataloudesta on kaupunkien kaduilla sukkuloivista ruokaläheteistä, mutta alustatyöhön sisältyy kaikenlaista työtä pienimuotoisesta keikkatyöstä ja askareista ammattimaiseen jatkuvaan työntekoon. Lisäksi myös jo mainitut Big Tech -firmat määritellään yleensä alustoiksi: ne tuottavat digitaalisen infran, jonka päällä alustojen käyttäjät – ruokaläheteistä ja konsulteista tubettajiin ja vaikuttajiin – tekevät työtä tai tuottavat sisältöä.
Keskeinen alustatyön debatti on joka tapauksessa alustatyöntekijöiden juridinen asema: ovatko he yrittäjiä vai palkkatyöntekijöitä, eli onko alusta työn neutraali markkinapaikka vai työnantaja? Tästä on kiistelty jo vuosikaudet eri maissa ja oikeusasteissa, eikä pysyvää tai kaikenkattavaa ratkaisua näy.
Digitaalinen talous on iso sateenvarjo, jonka alle mahtuu monenlaisia keskenään risteäviä ilmiöitä. Ilmiön teemaviikon kirjoitukset lähestyvät digitaalista taloutta ja sen lieveilmiöitä erilaisista näkökulmista. Jutut käsittelevät teknologiayhtiöiden sääntelyä tai sen tarvetta, alustatyötä erityisesti siirtolaisten tekemänä, kryptovaluuttoja sekä Slush-tapahtumaa.
